Purple Bow Tie

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

And that's who I am

Tästä postauksesta tuleekin sitten aikas yksitoikkonen.
Ajattelin nimittäin puhuu vaan ittestäni :)

Seuraamistani blogeista on jo muutama tässä lähiaikoina tehnyt tällaisen 
and that's who i am - postauksen, ja mulle tuli kauhea hinku tehdä itsekin,
vaikka oon jo kerran sellaisen tehnyt, mutta
siitä on jo niin paljon aikaa, että on ihan hyvä päivittää :)

Mun on hyvinkin helppo unohtaa oikee maailma ja nähdä vaan oman mielikuvitusmaailmani, 
ja tän voi aiheuttaa melkeinpä mikä vaan; kirja, elokuva, hyvä keskustelu etc.
Saatan viipyä pääni sisällä putkeen ihan hyvin muutaman päivänkin, 
jota ei välttämättä ulkopuolelta niin huomaa, mut en näinä aikoina kiinnitä
paljo mihinkään huomiota ja kaikki pyörii omien ajatusteni ympärillä.

Oon yleensä äärimmäisen skeptinen rakkauden suhteen, varsinkin nuorilla ihmisillä, 
mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun rakastuin 15-vuotiaana...
Mulla ja rakkaallani on huomenna 14kk-päivä, ja mun rakkaus
kasvaa päivä päivältä :-)

Tykkään siisteydestä ja kaikenlaisesta järjestyksestä, mut mun on niin hirveen vaikee 
saada sitä aikaseksi! Oon huono pitämään huoneeni siistinä ja on tuskaa 
yrittää pitää kaikki koulupaperit koossa.

Mussa on kaks puolta, optimisti ja realisti. 
Huonoina päivinäni tietysti kaikki saattaa olla huonosti ja mennä päin seinää,
mut yleensä ajattelen asioita loogisesti ja yritän aina nähdä
niiden hyvät puolet.

Oon elämässäni joutunut pettymään niin usein, että oon tullut siihen 
lopputulokseen, että ihmisiltä ei yksinkertaisesti kannata odottaa mitään,
ettei tule pettymään. Toisaalta, jos he ylittävät odotukset, niin
se vasta upealta tuntuukin.

Tää jotenkin sopii hyvin tohon edelliseen. Ihmiset tekee usein kaikennäkösii lupauksii,
mut eivät sit ymmärrä miten paljon se merkitsee sille toiselle, varsinkin sen 
lupauksen rikkominen. 

Mulla on huono tapa unohtaa kaikki olennainen, mut muistan kaikki niihin liittyvät 
pikkujutut, kuten vaiks joissain keskusteluissa mainitut päivämäärät, 
sivukommentit ja ihmisten pitämät asusteet!

Mun lempivaatteita on ylivoimaisesti neuleet! Mulla on vaatekaappien hyllyt täynnä niitä,
enkä ikinä kyllästy niihin, vaan kiinnitän vaateostoksillakin katseeni aina
ensimmäisenä uusiin neuleisiin, ja en maltakaan odottaa joulualennuksia,
joiden jälkeen mulla on varmasti taas tarpeeksi neuleita(hetkeksi)!


Oon 160 cm pitkä, mikä todellakin syö miestä!
Lyhyys nuorentaa, jota ei tän ikäisenä kauheasti toivois,
eikä ihmiset ota sua vakavasti. Myös pieni lihoaminen näkyy 
tässä varressa oikein mainiosti. Ainoa hyvä puoli on, että korkoja
voi käyttää kuinka korkeita tahansa, eikä silti ole kaikkia päätä pidempi!
Mun unelmapituus olisi vajaa 170 cm, joka ei nyt ole hirveän paljon vaadittu
eihän ?

Vannoutuneena Tumblrin käyttäjänä oon huomannut, miten yksi aforismi tai lainaus
sanoo joskus enemmän, mitä joku ihminen sanoo koko päivän aikana.

Oon vähän niinkuin harakka, rakastan kaikkea kimaltavaa, varsinkin
jos se sattuu olemaan kultaista! Rakastan eniten sormuksia ja yksinkertaisia 
kaulakoruja, mutta oon myös oikein taitava hukkaamaan ja
rikkomaan niitä...

Mulla on huono tapa ajatella liikaa. Jos jokin, mitä joku ihminen on sanonut, jää
vaivaamaan mun päätäni, niin se voi jäädä kiusaamaan mua koko 
loppupäiväksi, koska jään analysoimaan sitä ja miettimään, että mitähän toikin
tarkotti, vaikka sillä ei oiskaan mitään sen suurempaa merkitystä.


Oon meikannut ala-asteelta asti päivittäin, ja se tapa on niin pureutunut mun päivärytmiin
ettei kyllä ihan helposti irtoaisi. Tykkään meikkaamisesta tosi paljon, ja se on mulle 
aina kuin pieni salonkikäynti. En myöskään tykkää yhtään olla ilman meikkiä, mutta
joinain päivinä laiskuus vie voiton.

En tykkää puhua ongelmista oikein kellekään, koska en tykkää vaivata ketään, ja
mulle tulee usein vaivaantunut olo, jos joskus jollekin avaudun. Musta tuntuu vaan, että
häiritsen, ja tyydyn vaan kirjottamaan ongelmistani, joka onkin
mulle jotenkin terapeuttista.

Rakastan musiikkia, ja tärkeintä mulle siinä on biisin sanat ja sanoma. 
Taylor Swiftiltä löytyy varmasti aina joku kappale johonkin mun elämän tilanteeseen,
surulliseen tai onnelliseen. Taylor on mahtava artisti, jolla riittää sanottavaa
psst, nyt mulla soi tämä kappale :)

Ilahdun aina, kun huomaan kelloa katsoessani sen näyttävän 11:11.
Oikeastaan mulla on pari samaa toivetta, jota toivon aina uudestaan.



Toivottavasti tykkäsitte tällaisesta postauksesta näin vaihteeksi (:
Au revoir!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti